KUINKA TULIN USKOON

Pekka Seppäläinen kertoo:

Elettiin vuotta 1989, asuin tuolloin isäni kanssa Tampereen

Pispalassa. Vanhempani olivat eronneet joitakin vuosia ai-

emmin. Minulla oli läheiset suhteet vanhimpaan siskooni, jol-

la poikkesin usein.

Eräänä päivänä kun taas olin kyläilemässä, hän tarjosi minul-

le luettavaksi kirjaa, joka oli tosi tarina erään Crying Wind -

nimisen tytön elämästä. Sisko tiesi, että olin kiinnostunut

intiaaneista, ja otin kirjan vastaan.

Kirjaa lukiessani koin, kuinka Jumala alkoi vetämään minua

puoleensa (myöhemmin ymmärsin, että tämä oli sitä mistä

Jeesus todisti Joh 6:44. "Ei kukaan voi tulla minun tyköni,

ellei Isä, joka on minut lähettänyt häntä vedä"). Olin kyllä

pienestä pitäen uskonut Jumalan olemassaoloon, mutta mi-

nulla ei ollut henkilökohtaista uskoa ja suhdetta Jumalaan.

Katselin lehdestä hengellisten kokousten ilmoituksia ja löy-

sin tieni Helluntaiseurakunnan tutustumisiltoihin, joissa sai

keskustella ja kysellä hengellisistä asioista. Ymmärsin, että

ainoastaan Kristus vain voisi täyttää sisimmän tyhjyyden ja

kaipauksen.

Ymmärsin, että synti oli erottanut minut Jumalan yhteydes-

tä ja sain vastaanottaa Jeesuksen sydämeni Herraksi. Pidin

jonkun aikaa uskonratkaisua pelkästään omana tietonani,

koska en ollut varma "uskon" pysyvyydestä. Mutta se pysyi!

Ja on pysynyt tähän päivään asti! Helluntaiseurakunnasta

löysin hengellisen kotini, jonka yhteydessä edelleen olen.

       - Pekka Seppäläinen -