OLEN ONNELLINEN MIES

Kai Salmisen todistus:

 

Kai tahtoo todistaa. Mies kertoo siitä, kuinka Jumala veti

hänet ylös. Kai oli jo niin syvällä, ettei omin voimin olisi

selviytynyt.

 

 

 

Ilo ja kiitollisuus kuuluvat tämän pitkän (190 cm) ja  sopu-

suhtaisen veljen  puheesta tavan takaa. Yhdeksänvuotiaa-

na lastenkotiin päässyt  Kai joi ensimmäisen humalansa 14-

vuotiaana. Hän  toistaa, että  kyse hänen  tapauksessaan

oli pääsemisestä, ei  joutumisesta. Lastenkodista Kailla on

nimittäin pelkästään hyviä muistoja.

 

Nuorta miestä alkoivat, ikävä  kyllä, myöhemmin myös kiin-

nostaa  huumeet. Amfetamiinin myötä hänestä tuli täysnar-

komani, jolla ei enää ollut normaaleja ihmissuhteita. Tänään

hän on uskossa (vuodesta 2001) ja täysin raitis toukokuus-

ta 2003 lähtien. Kai toteaakin kiitollisena että: Tuloni Betle-

hem kotiin hoitoon kesäkuussa 2004 oli Jumalan suurta joh-

datusta.

 

Mahdollisuudet hyvään elämään

 

Peruskoulun jälkeen Kai aloitteli lukiotakin. Olin 16-vuotiaan

kesätöissä erään perheen luona ja tämä perhe halusi ottaa

minut kotiinsa asumaan. Kävimme sitten vain hakemassa ta-

varani lastenkodista. Asuin heidän luonaan siihen saakka,

kunnes menin armeijaan. Tein perheessä töitä kasvihuoneel-

la. Kiinnostuin alasta niin paljon, että jätin lukion kesken ja

lähdin opiskelemaan Mäntsälän maatalous-ja puutarhaoppi-

laitokseen, josta sitten valmistuin puutarhuriksi hyvin arvo-

sanoin. Koulussa olin oppilaskunnan puheenjohtaja ja kaikki

meni vielä hyvin. Myöhemmin tein alan töitä useita vuosia.

Olin jopa Norjassa vastaava mestari eräällä isolla puutarhal-

la, jossa minulla oli useita alaisiakin monista eri maista.

 

Huumeinen pimeä korpi

 

Vähitellen nuorukaisen elämä muuttui paljon. Kai ehti viet-

tää peräti kymmenen vuotta huumekierteessä. Ja sen lop-

puvaiheessa  elämä oli kaoottista, tärkeintä oli vain huu-

mausaine, yleensä amfetamiini, ja se, kuinka sitä saadaan

lisää. Rahaa piti saada. Kai muistelee niitä ikäviä asioita,joi-

ta hänkin on juovuspäissään tai huumeiden vaikutuksen a-

laisena tullut tehneeksi. Kai kertoo istuneensa sakkoja, joi-

den syynä oli ollut varkaus tai pahoinpitely. Juovuspäissään

tai muuten sekaisin ollessaan ihminen ei tajua. Viimeisinä

vuosina painoin enää vain 70 kiloa, mikä on isokokoiselle

miehelle todella vähän. Olin sotkenut asiani niin, ettei mi-

nulla ollut edes kotia, vaan majailin kavereiden luona ilman

omaa osoitetta. Paljon on tapahtunut, olin jo antanut täy-

sin periksi.

 

Kuntoutusta Betlehemissä

 

Oli hienoa, että pääsin Betlehem-kotiin. Olen näinä kuukau-

sina päässyt hyvään fyysiseen kuntoon. Painoni on noussut

edelleen ja elämänilonikin on palannut. Hoitokodin tehtävis-

tä ainakin tavaranoutojen apumiehen työt sekä siivousteh-

tävät ovat hänelle tuttuja. Kai osallistuu myös hoitokodin

hartaushetkiin ja lisäksi hän on alkanut laulaa uudessa Sa-

marian lauluryhmässä. Suhosen Martti ja muut ryhmäläiset

ovat harjoitelleet jo muutaman kerran Betlehem-kodissa ja

aika näyttää, millaiseksi ryhmä muodostuu. Säestäjänä on

toiminut mm. Arto Tarkkonen, jonka pianonsoittotaidot ovat

hyvää tasoa!

 

Betlehem on ollut hieno paikka! Martti Suhonen (kodin johta-

ja) on aivan mahtava Raamatun selittäjä. Parasta Samarias-

sa on se, että kaikki sydämestään toivovat, että tulen hy-

vään kuntoon. Hän on hoidossa kuntoutustuella, sairaslomaa

miehellä on tämän vuoden loppuun saakka. Kaitsu kertoo tie-

tävänsä mitä todellinen pelko on. Pahat kokemukset vaativat

veronsa. Enää minua ei tulevaisuus pelota! Kiitos Herralle!!

 

Koko keskustelumme aikana aikana Kai ei sano pahaa sanaa

kenestäkään ihmisestä. Hän on tahdikas ja harkitseva. Uskon

että Kaitsulla on hänen miellyttävän tuntuisen luonteensa an-

siosta edessään vielä paljon hyviä mahdollisuuksia. Miehellä

on musikaalisuuden lahjan lisäksi ilmeinen kyky tulla toimeen

monenlaisten ihmisten kanssa. Rankka elämä ei ole jättänyt

häneen ulkoisesti merkkejä. Toivottavasti hänen on turvallis-

ta jatkaa tietään huomiseen suojelusenkelin turvin.

 

Lopuksi  Kaitsu pyytää vielä kiittämään lehdessä Samaria-yh-

distystä sekä Betlehemin maailman parasta kotiruokaa! Hoito-

kodin miehet nimittäin  osallistuvat moniin hyvää ruumiillista

kuntoa vaativiin työtehtäviin ja sen vuoksi  on monipuolinen

ja ravitseva ruoka  tarpeen! Kai haluaa kiittää aivan kaikkia

tukijoitaan rukouksista ja avusta. Hän mainitsee nimeltä hy-

vän ystävänsä Jonen. Minulla on nykyisin niin hyvä olla, että

posket tulevat aivan kipeiksi. Nuo hymylihakset ovat nimittäin

aikaisemmin jääneet aivan käyttämättä. (*Hymy*)

 

Kain slogan (iskulause):

En ole mikään viisas mies, mutta yhden viisaan teon olen

tehnyt, olen antanut elämäni Jeesukselle.

 

 

       - Sari Brandt -  Samaria Lehti  4/2004 -