|
15 VUODEN MATKA
PERJANTAI - KOTIIN
Jaakko Ruotsalon todistus:
Jaakon isä kuoli kun poika
oli 13-vuotias ja setä johon Jaakko
sen jälkeen turvasi tappoi
itsensä kun Jaakko oli 15-vuotias.
12 lapsen äiti jäi ilman
puolisoa ja lapset ilman isää. Ei ihme
että Jaakolle jäi pohjaton
rakkauden ja hyväksynnän tarve
jota hän yritti täyttää
monin eri tavoin.

Pelkäsi ihmisiä ja sain
paniikkikohtauksia. Kehitin kaksi pakenemis-
mekanismia: ryyppäämisen tai
hullun lailla urheilemisen. Ryyppää-
minen alkoi saada yhä
enemmän ja Jaakko oli humalassa sinäkin
iltana vuonna 1989, kun hän
sai ensikosketuksen Perjantai-kotiin.
Ne kaappasivat minut jostain
asemalta, olivat niin ystävällisiä ja
rakkaudellisia ja halusivat
minut sinne PK-iltaan jonne suostuin
lähtemään mukaan. Jaakko
vietiin Perjantai-kodille jossa hän söi,
saunoi ja yöpyikin. Ennen
kuin lähdin joku kaveri otti nimen ja o-
soitteeni ylös ja tuli
myöhemmin kotiinkin käymään. Ja kun Jaakko
keväällä 1989 joutui
työsiirtolaan Suomenlinnaan, sama kaveri kä-
vi sielläkin moikkaamassa.
Syytön mies vankilaan
Sinä aikana Jumala kosketti
minua ykskaks niin että valtavan hyvä
olo meni päästä varpaisiin
asti. Luulin että olen sekoamassa tai et-
tä kuolen koska näin hyvää
oloa ei voi muuten olla. Työsiirtolan jäl-
keen Jaakko Ruotsalo tapasi
naisen jonka kanssa hän vuonna 1992
sai lapsen, pojan. Koska
molemmilla vanhemmilla oli alkoholiongelmia
poika otettiin huostaan,
mutta Jaakko yritti tavata häntä niin usein
kuin mahdollista. Jumalakin
veti häntä puoleensa, mutta Jaakko ei
ollut vielä valmis
antautumaan kokonaan. Kävin seurakunnissa aina
krapulassa tai humalassa
itkemässä, kun selvin päin en uskaltanut.
Ne olivat silti niin
rakkaudellisia, että ne koskettivat minua.
Jaakolla oli pitkiä
raittiitakin kausia, mutta silti hän ei voinut hyvin
aina oli aukko sydämessä.
Kun hän taas erään raittiin kauden jäl-
keen ratkesi ryyppäämään,
hänen kotinsa täyttyi samanhenkisestä
porukasta ja jossain
vaiheessa iltaa yksi miehistä löytyi kuolleena.
Jaakko, syytön mies, joutui
kahdeksi kuukaudeksi tutkintovankilaan
ja lukemattomiin
kuulusteluihin ja valheenpaljastustesteihin. siellä
mietin omaa elämääni ja
poikaani. Ajattelin että mitä järkeä on syn-
tyä elää ja kuolla ja
ryypätä siinä välissä. Ei mitään. Sain itseni pol-
villeen ja huusin: Jeesus
tässä mä oon, auta mua! Jaakko lupasi
myös että jos hän joskus
pääsee vankilasta, hän avaa ensimmäi-
seksi jonkun kirkon oven.
Herran hoidossa
keittiöissä
Kaksi viikkoa myöhemmin
Jaakko vapautettiin syyttömänä. Oli helmi-
kuinen pimeä ilta ja
kaikkien kirkkojen ovet olivat kiinni. Vasta jon-
kun ajan kuluttua hän muisti
lupauksensa ollessaan helluntaiseura-
kunnassa ruokaa hakemassa.
Antti Sainio, vankilalähetti, kutsui ko-
koukseen ja muistin että
olin luvannut kirkon oven. Kokouksessa ky-
syttiin tahdonko antaa
elämäni Jeesukselle ja minä tahdoin ja annoin.
Tämä oli se ovi, joka minun
piti avata, että Jeesus Kristus sai tulla
mun elämääni.
Helluntaiseurakunnassa Jaakko ensimmäisen kerran
pääsi keittiölle töihin.
Seurasi hyvä jakso, Jolloin hän tapasi poikaan-
sa ja sai kokea Jumalan
konkreettista huolenpitoa, taloyhtiön roska-
laatikosta hän löysi kaiken
sen, mitä oli rukoillut ja mitä tarvitsi asun-
nossaan aina seinäryijyjä ja
lasten hengellisiä kasetteja myöten. Hä-
net kastettiin seurakunnan
jäseneksi ja vähän ajan päästä hän lähti
KAN-kodille (helluntailainen
kristillinen alkoholisti- ja narkomaanikoti).
Sielläkin hänelle löytyi
heti töitä, keittiössä.
KAN-kodin jälkeen seurasi
lukukausi Ison Kirjan raamattukoulussa.
Rukoilin sitä. Kaikki paikat
olivat varattuja ja jonotuslistaakin oli, mut-
ta aivan yllättäen tuli
peruutuspaikka, jonka sain. Toisen rukousvas-
tauksen antoi sossu, joka
maksoi koko raamattukouluni. Tämän jäl-
keen Jaakko oli avaamassa
KAN-kontaktikotia Suomussalmella ja siir-
tyi sieltä Pohjanmaalle,
jossa paikallinen seurakunta oli juuri aloitta-
massa päiväkeskustoimintaa.
Omien kokemustensa ansiosta hän pys-
tyi ymmärtämään ja
kohtaamaan ihmisiä, jotka olivat yhtä rikkinäisiä
kuin hän. Näin Jumala meitä
käyttää, juuri sellaisena kuin kuin olem-
me. Jumala myös halusi
eheyttää minua. Sain Hänen kanssaan käydä
läpi sitä murrosikää, jota
en nuorena ehtinyt, kun isä kuoli. Nyt olen
löytänyt Taivaan Isän ja Hän
on näyttänyt, kuinka paljon Hän minua
rakastaa.
Ympyrä sulkeutuu
Runsas vuosi sitten Jaakko
koki, että oli aika palata etelään. Hänen
poikansa äiti oli kuollut
tänä aikana ja hän halusi viettää enemmän ai-
kaa poikansa kanssa. Minulla
on ollut ratkeamisia, mutta ihmeellisesti
Herra on pitänyt kiinni, Hän
ei ole koskaan päästänyt irti. Syksyisenä
perjantai iltana Jaakko oli
Tikkurilassa, kun eräs nuori nainen tuli ja ky-
syi, saisiko rukoilla Jaakon
puolesta. Rukouksen päätteeksi hän hymyi-
li ja sanoi, että sinulle
käy vielä hyvin tässä. Äkkiä Jaakon ajatuksiin
nousi se, että oli perjantai
ja se merkitsi PK-iltaa. Hän hyppäsi ensim-
mäiseen Helsinkiin menevään
junaan ja jo rautatieasemalla häntä oli
"vastassa" PK-vapaaehtoinen,
joka kutsui häntä Vanhaan Kirkkoon
kokoukseen. Kirkossa Jaakko
tapasi Kimmo Sädeahon ja sen tapaami-
sen seurauksena hän jo
samana iltana muutti Perjantai-kodille.
Tuli mieleeni että ympyrä on
nyt täysi, Jaakko hymyilee. Perjantai-
kodilla sain ensimmäisen
syvemmän kontaktin Jumalaan ja nyt pala-
sin takaisin, ja tietysti
vielä keittiöön! Kun Jaakko viiden kuukauden
kuluttua rukousvastauksena
sai juuri oikeanlaisen asunnon (läheltä
Perjantai-kotia, edullinen
vuokra, taivaskanava TV7), hän jatkoi työ-
tään Perjantai-kodin
keittiössä. En halunnut katkaista napanuoraani
Perjantai-kotiin, vaan
halusin palvella Herraa siellä. Halusin katsoa,
mitä Herra tekee. Omin
voimin en halua yrittää enää yhtään. Nyt ru-
kousaiheeni on, että saisin
nähdä itseni sellaisena kuin Herra minut
näkee. Tärkeitä
raamatunpaikkojani ovat 2Kor.1:3-4 ja Jes. 58:6-11.
Luotan siihen, että Jumala
tuntee minut paremmin kuin minä itse.
- Hanna Torvalds - Raportti Lehti 1/2006 -
|