JEESUS TIE ON PARAS TIE

Kari Krooks kertoo:

Mä olen Kari Krooks ja olen syntynyt Härmässä 7.11.60.

Asuin lapsuuteni siellä sun täällä. Ruotsissa asuttiin yh-

deksän vuotta ja vuonna -72 muutimme sieltä Kangasa-

lalle jossa asuin 2-3 vuotta. Sieltä muutimme sitten tän-

ne Espooseen jossa asustelen tälläkin hetkellä.

Elämä oli vähä sellaista, että piti kokeilla porukan muka-

na kaikennäköistä. Sitä tuli impattua lakkaa, tinneriä ja

kaikkea muutakin, mitä vain sattui saamaan. Noin 10 -

vuotiaana lopetin imppaamisenja hetimiten tuli sitten

viina mukaan kuvioihin.

Mun isä oli kova ryyppäämään ja siinä samalla tuli ittekin

ryypättyä. Samoihin aikoihin tuli myös ensimmäiset kon-

taktit virkavaltaan, lapsikun olin niin toivat aina putkan

sijasta kotiin.

Elämä jatkui, aloin pikkuhiljaa tekemään töitäkin vaikka

ikää ei ollut paljon kertynytkään. Murrosiässä minuun tu-

li paha ihmispelko, en uskaltanut liikkua missään ilman

viinaa tai kaljaa. Tätä jatkui muutamanvuoden ajan. Vii-

kot kuljin töissä ja viikonloput ryyppäsin.

Hengellisiin asioihin tutustuin siten, että eräs ryyppyka-

verini tuli uskoon, ja Jumala alkoi vetää myös minuakin

parannuksen tielle. Tei uskon ratkaisuni ollessani 16-vuo-

tias. Jeesus tuli silloin elämäni Herraksi. Hengellinen kas-

vuni jäi kuitenkin heikoksi, vaikka minulla olikin uskovia

ystäviä en ujouteni ja arkuuteni vuoksi rohjennut paljon

seurakunnassa käydä.

Noin pari vuotta uskoontuloni jälkeen isäni ja äitini avio-

liitto hajosi. Isä vajosi itsesääliin ja siinä ryyppäillessään

sanoi mulle että: "Että jätä poika nuo uskonasiat, ne on

aivan huuhaa juttuja. Hae kaupasta muutama kori kaljaa

ja ala ryyppäämään mun kanssa". Tein työtä käskettyä

ja aloin juomaan isän kanssa. Siihen jäivät uskonasiat

sillä kertaa ja menin takaisin maailmaan.

Olin maailmassa, elin missä elin. Yöt vietin milloin missäkin.

Joskus nukuin jossakin saunanlattialla joskus taas puuva-

jassa joku matto peittonani etten jäätyisi.

Sitten pääsin yhteen vanhaan puutaloon asumaan, jossa

asui tenttua käyttäviä ihmisiä. Heidän kauttaan opin myös

minäkin käyttämään noita aineita. Hengelliset asiat kävivät

aina välillä mielessä ja joskus kävin kännipäissäni kokouk-

sissakin, mutta ne eivät tuntuneet enää sillä lailla tehoa-

van. Joskus noihin aikoihin menin myös ensikerran katkolle.

Näin jatkui vuodesta toiseen ja ollessani 29-vuotias elä-

määni astui Satu niminen nainen, jonka kanssa seurustelin

n. 6-vuotta asustellen yhdessä. Elämä oli hänen kanssaan

kuitenkin yhtä helvettiä. Olin mustasukkainenja hän käytti

tätä heikkouttani hyväkseen kiusaten asialla minua aina

kun se oli mahdollista.

Alkoholin käyttömme seurauksena menetin työpaikkani ja

Sadun lapsi otettiin huostaan. Ajauduimme eroon toisis-

tamme, ja aloin juomaan ikävääni entistä enemmän.

sen jälkeen 35-vuotiaana sain aivo-infraktin. Selvisin siitä

jotenkuten ja olin sen seurauksena puoli vuotta ilman alko-

holia. Kun katselin kuinka toiset ihmiset pitivät "hauskaa",

niin mieleeni hiipi ajatus että miksen myös minä saisi? Aloin

taas juomaan ja sama kierre alkoi uudestaan.

Yritin aina välillä käydä hoidossakin, mutta lensin hoitopai-

koista ulos viinankäytön takia. Kerrankin virkavalta saatteli

minut junaan ja pois koko paikkakunnalta.

Raju juominen oli viedä henkeni v. 96. Join kolme viikkoa

tenttua putkeen, aina kun sain silmäni auki join heti lisää.

Kunnes eräänä aamuna heräsin virkeänä huoneessani ilman

minkäänlaista krapulaa. Katselin ympärilleni ja näin vain

mustaa kaikkialla. Ajattelin että tällaistako tää mun elämä-

ni on, pelkkää mustaa?

Samassa koin että jokin sisäinen ääni sanoi mulle: "Mene

Kari soittamaan katkolle. Niin myös teinkin ja pääsin sisään.

Olin viikon katkolla, josta pääsin Karismakodille Siuntioon

jatkohoitoon.

Karismakodilla olin parisen vuotta jona aikana Herra uudisti

uskoni ja sain elämänsyrjästä kiinni. Siitä päivästä saakka

olen saanut kasvaa Jeesuksen hoidossa. Välillä on ollut kom-

purointiakin, mutta sellaisia yhdenpäivän juttuja enää.

Karismakodin jälkeen olin  Perjantai kodilla (One Way Missio-

nin ylläpitämä hoitokoti) siihen saakka kunnes Herra antoi

minulle oman asunnon Espoosta.

Lopuksi haluan sanoa etten kadu yhtään sitä että otin Jee-

suksen Kristuksen takaisin elämäni Herraksi Karismakodilla.

Olen saanut viettää siunattua aikaa Hänen kanssaan ja olen

saanut myös paljon uskovia ystäviä.

TIE EI OLE HELPPO MUTTA JEESUKSEN KANSSA SE ON

PAREMPI KUIN MIKÄÄN TOINEN TIE !!

            - Kari Krooks -