|
HALUAN OLLA KAIKESSA JUMALAN
KÄYTÖSSÄ
Janne Hirvonen todistaa:
Lapsena minua vietiin
pyhäkouluun ja minulle opetettiin
iltarukous ja iltalauluna
oli "Tule kanssani Herra Jeesus".

Lapsenuskoni kantoi
rippikoulun yli, mutta koska en tehnyt
uskoratkaisua, maailma vei
minut mukanaan tullessani ai-
kuisikään. Soitin ja lauloin
rock-bändeissä, ja kuvittelin,
että "rock-elämä" on ainoa
oikea tapa elää. Mielestäni ta-
valliset työssäkäyvät
ihmiset olivat tylsiä luusereita, jotka
eivät ymmärrä hauskanpidosta
mitään. Menestyvässä bän-
dissä soittaminen olisi
ainoa tapa elää mahtavaa ja vapaa-
ta elämää.
Kuitenkaan hyvät keikat ja
hyvät bileet eivät tuoneen tyy-
dytystä ja rauhaa, aina piti
saada jotain muuta, jotain lisää.
Elämä alkoi ahdistaa koko
ajan enemmän, aloin olla huolissa-
ni mielenterveydestäni ja
etsin elämän tarkoitusta erilaisista
kirjoista ja vaikka mistä.
Eräässä evoluutioteoriaa tulkitse-
vassa kirjassa uskoontulo
selitetään jonkinlaisena sähköhäi-
riönä aivoissa, ja niin
minäkin taisin uskoa silloin. Ajattelin,
että sivistyneet ihmiset,
kuten minä, löytävät kultaisen kes-
kitien kaikessa ja hörhöt
hurahtavat, eivätkä ajattele ter-
veellä järjellä. Olin
alkanut arvostamaan Jeesuksen opetuk-
sia, mutta mikään muu ei
Raamatussa kiinnostanut.
Aloin soittaa
gospel-musiikkia pelkästään soittamisen ilosta.
Uskova luokkakaverini Laura
yliopistossa soitti minulle teke-
miään kappaleita, ja koska
pidin niitä hyvinä, keksin niihin
kitarakuvioita ja aloimme
äänittää niitä ostamillani äänitys-
laitteilla. Olin silloin
kyllästynyt kaikkeen bänditoimintaan ja
siihen liittyvään
elämäntyyliin, joten gospelin soittaminen oli
tietyllä tavalla ryhtiliike,
terveellinen harrastus kuten lenk-
keily. Kun aloimme käydä
keikoilla, tajusin, että uskovilla,
joita tapasimme
hengellisissä tilaisuuksissa, on jotain, jota
minulla ei ole.
Ilo ja rauha loistivat
näiden ihmisten kasvoista. Koska olin
alkanut kiinnostua enemmän
Raamatun opetuksista, ja kuu-
luin luterilaiseen kirkkoon,
pidin itseäni jo hieman uskovana,
parempana ihmisenä kuin
Jumalan täysin kieltävät. Tajusin
kuitenkin pikkuhiljaa, että
kohtaamani uskovaiset olivat eri-
laisia kuin minä siksi, että
he olivat antaneet elämänsä Jee-
sukselle, eli tehneet
uskonratkaisun ja saaneet Pyhän Hen-
gen kasteen. Tajusin koko
Raamatun sanoman Veriliitto-ni-
misen kirjan avulla.
Syntiinlankeemuksen takia
jokaisella ihmisellä on syntinen
luonto ja hän on erossa
Jumalasta. Koska Jeesus kuoli kuo-
li jokaisen ihmisen syntien
puolesta, meidän tarvitsee vain
pyytää Jeesusta elämäämme,
jolloin saamme syntimme an-
teeksi ja iankaikkisen
elämän! Niin helppoa ja kuitenkin niin
vaikeaa. Vaikeinta itselle
oli nöyrtyä, tajuta se, että minä
en ole hyvä ihminen,
tarvitsen Jeesusta. Itse tajusin synty
neeni uudestaan, kun tiesin,
että minulla on pelastusvar-
muus, pääsen
sataprosenttisen varmasti taivaaseen kuoltu-
ani. Täydellisen varmuuden
voi antaa vain Pyhä Henki, joka
asuu nyt minussa, halleluja!
Sain antaa elämäni
Jeesukselle 21.10.2004. Paljon on tapah-
tunut sen jälkeen: Löysin
seurakuntayhteyden Elävä Sana-
seurakunnasta, minut
kastettiin, olen täyttynyt Pyhällä Hen-
gellä, olen saanut
kielilläpuhumisen armolahjan ja kokenut ih-
meitä. Opiskelukaverini
Laura ja minä menimme naimisiin ke-
sällä 2005, kiitos Jumalalle
siitä! Teemme edelleen myös mu-
siikkia yhdessä Ibis-bändin
kanssa.
Koska haluan olla kaikessa
Jumalan käytössä, olen joutunut
tekemään hyvin vaikeitakin
päätöksiä. Joulukuussa 2005
erosin Moottörin
Jyrinä-nimisestä rockbändistä, jossa olin
ollut mukana sen
perustamisesta lähtien. Oli vaikeaa luopua
mahdollisuudesta menestyä
bändissä, joka oli itselle tärkeä
ja jonka jäsenet ovat hyviä
ystäviäni. Tajusin kuitenkin, että
bändissä pysyminen olisi
vienyt jatkossa kaiken aikani, ja kos-
ka Jeesuksesta kertominen ei
sen bändin linjaan sopinut, ei
minulle jäänyt vaihtoehtoja.
Musiikillisesti Moottörin Jyrinä
oli loistava bändi, eikä
heavy metallissa itsessään ole mitään
saatanallista.
Kaikenlaisella musiikilla voi ylistää Jumalaa. Toi-
von bändille kaikkea hyvää
uuden laulajan kanssa, ja rukoilen,
että Jumalan tahto
tapahtuisi heidän elämässään.
- Janne Hirvonen -
|