ITSETUNNON KOLHUISTA EHEYTEEN

Erkki Arvaja:

 

Aikanaan hyvin mennyt jääkiekkoura paikkasi Erkki Arvajan

itsetunnon kolhuja. Mutta vasta Jeesuksen kohtaaminen ja

avioliittoleirien opetukset toivat pohjan, jolle oli mahdollista

rakentaa eheää elämää.

 

 

 

Syrjäänvetäytyvästä miehestä on tullut aktiivinen kunnallis-

poliitikko, jolla on kaupunginvaltuustovuosia takanaan jo yli

kaksikymmentä. Parantumisen tiellä tämä Jyväskylän kaupun-

kiseurakunnan tiedotussihteeri Erkki Arvaja on edelleen. Val-

miiksi tullaan vasta taivaassa, hän sanoo. Erkki Arvajalla oli

lapsuudessaan lonkkanivelen haurauma, josta syystä hänelle

asetettiin proteesi jalkaan. Siitä hänelle keksittiin nimi Jope

Puujalka. Proteesi eristi hänet toisista.

 

Erkin arkipäivää oli yksikseen kyhjöttäminen takapihalla. Isä

ryyppäsi ja uhkaili perhettään, äiti teki yötä päivää töitä.

Erkillä on kaksoisveli, joten hän tavallaan jo alusta lähtien

joutui jakamaan saamansa rakkauden toisen kanssa. Itsetun-

to sai nuoruudessaan sellaiset kolhut, että eheytyminen on

kestänyt pitkään. Aikuisenakaan en uskaltanut suuremmassa

porukassa tuoda ajatuksiani esille, Erkki kertoo.

 

Jääkiekosta tukea

 

Nuoruudessa jääkiekko oli se, jonka avulla Erkki selvisi. Me-

nestyminen jääkiekkossa pönkitti heikkoa itsetuntoa. Kun

kansa taputti hyvin pelatun matsin jälkeen, tunsin pärjäävä-

ni ja koin tulevani rakastetuksi. Erkki kuului jo 16-vuotiaana

ykkösjoukkueeseen ja siitä lähtien miltei 20 vuotta hän käytti

kaiken vapaa-aikansa pelaamiseen. Erkki pelasi mm. JYP:ssä

ja HJK:ssa. ykkösdivisioonan tasolla. Kun aloimme veljeni kans-

sa menestyä jääkiekossa, alkoi isäkin tulla kentän reunalle.

Mutta isä oli humalassa silloinkin ja siitä seurasi vain häpeää.

 

Ensimmäinen kutsu

 

Ensimmäisen kerran Erkki tunsi Jumalan kutsuvan häntä, kun

hänen 19-vuotias sisarensa kuoli auto-onnettomuudessa. Si-

saren kuoleman jälkeen päätin, että alan elämään parempaa

elämää. Mutta eihän sellainen omin voimin ponnistelu pitkäl-

le kantanut. Pian olin unohtanut kaikki pyhät päätökseni ja

"naiset, laulu ja viini" täyttivät taas elämäni. Otin pari kertaa

viikossa kunnon kännin, alkoholinkäytössäni oli varsinaista hu-

malahakuisuutta. Kapakkailtojen jälkeen en muistanut paljon-

kaan tapahtuneesta.

 

Mutta sitten Erkin kaksoisveli Pertti tuli uskoon ja pian oman

ratkaisunsa jälkeen Pertti evankelioi veljeään. Minun oli pak-

ko myöntää veljelleni, että helvettiin minä sillä tielläni olin

matkalla. Niinpä polvistuin yhdessä Pertin kanssa ja annoin

elämäni Jeesukselle. Kun sydämeeni tuli perusturvallisuus, mi-

nun suoritushakuisuuteni alkoi vähetä. Siihen asti olin jatku-

vasti suorittanut ansaitakseni muiden hyväksynnän ja lunas-

taakseni olemassa olemassaoloni. Jumalan antaman perustur-

vallisuuden takia ei tarvitse pelätä että maailma kaatuisi pääl-

le. Vielä uskoontulonsa jälkeen Erkki oli jääkiekossa mukana

kaksi ja puoli vuotta.

 

Silloin pelasinkin parhaat vuoteni. Ajattelin, että voisin olla

esimerkkinä muille jääkiekkoilijoille ja pastoriksihan he minua

nimittivätkin, Erkki naurahtaa. Erkki oli opiskellut kauppaopis-

tossa yo-merkonomiksi ja yliopistossa humanististen tietei-

den kandidaatiksi. Hän sai paikan Jyväskylän kaupunkiseura-

kunnan tiedotussihteerinä. Erkki meni myös naimisiin ja per-

heen kasvun myötä jääkiekko sai jäädä.

 

Mullistavaa opetusta avioliitosta

 

Avioliiton kolmetoista ensimmäistä vuotta luulin, että vaimoni

ajattelee samoin kuin pelikaverini. Sukupuolten henkisen erilai-

suuden löytäminen oli ensimmäisen avioliittoleirin oivallus. Avio-

liittoleirin tuoma opetus oli niin mullistavaa ja ratkaisevaa Arva-

jan pariskunnan elämälle, että he ovat ensimmäisen leirin jäl-

keen käyneet viisitoista muuta. Vain yksi kesä on jäänyt vä-

liin vaimon työesteen vuoksi. Jo monena vuonna Arvajat ovat

olleet auttamassa muita pariskuntia eteenpäin avioliiton kouke-

roissa. Ilman avioliittoleirejä vaimollani ja minulla olisi tänään

eri osoitteet. Uusi maailma avautui Erkille myös tunteiden kaut-

ta. Hän alkoi oppia ilmaisemaan tunteitaan ja myös vastaanot-

tamaan vaimonsa tunteita.

 

Aikaisemmin osasin ilmaista vain kaksi tunnetta: hyvän ja pa-

han. Kun Erkki alkoi tehdä tutustumisretkiä sisimpäänsä pintaa

syvemmälle, löytyi sieltä paljon muutakin. Löytyi tunteita, joita

hän ei aikaisemmin ollut tunnistanut tai sitten oli ilmaissut ne

epäsuorasti. Aikaisemmin kielsin myös vaimoni tunteet. Se joh-

tui hylätyksi tulemisen pelosta. Et sinä noin voi ajatella, saatoin

sanoa sanoa hänelle. Koskaan en pystynyt kohtaamaan sitä,

kun vaimoni itki. Se oli jotain, mitä en hallinnut.

 

Ymmärsin, että aviomiehenä tärkein tehtäväni on oppia kuun-

telemaan ja ymmärtämään mitä vaimoni sanoo. Hänen sanojen-

sa takana ovat tunteet ja minun tehtäväni ei ole selitellä niitä

pois. Aviomiehenä seison hänen rinnallaan ja käymme yhdessä

tunteet läpi. Tärkeintä on kuunteleminen ja hyväksymisen osoit-

taminen. Tunnevammani on alkanut pikkuhiljaa parantua. Sen

seurauksena olen saanut kohdata vaimoni uudella syvemmällä

tasolla. Haluan mahdollisimman usein viestittää sen hänelle sa-

nomalla, että rakastan häntä. Nyt tietoisesti kiinnitän huomiota

myös siihen, että sanon pojanpojalleni: sinä olet minulle tärkeä,

olet maailman ihanin poika jota pappa rakastaa valtavasti. Tun-

teet ovat oleellinen osa ihmisiä ja niiden ilmaiseminen elintärke-

ää

 

Hyväksyn itseni

 

Jeesus on sovittaja, Hän on asettanut elämäni palaset paikal-

leen. Jeesus antoi kokonaisvaltaisen tarkoituksen elämälleni.

Jos Jeesusta ei olisi, olisin  täysin hukassa. Olen vähävähältä

löytänyt itseeni enemmän sitä ihmisyyttä, mitä Jumala on tar

koittanut. Elämä ei ole mikään sattuma, alkuräjähdys tms.

Kun tietoisesti tiedän, että Jumala on luonut minut ja Hänellä

on suunnitelma minua varten, yhä paremmin pystyn kohtaa-

maan tämän pimenevän maailman. Erkki Arvaja sanoo, että

hän on oppinut hyväksymään itsensä. Kun hyväksyy itsensä,

hyväksyy toisetkin. Näin maailman aikaisemmin mustavalkoise-

na. Jumala on antanut monta väriä. Anteeksiannon kautta Jee-

sus on muuttanut mustavalkoisen katsantokantani. Voin rakas-

taa ihmisiä, minun ei tarvitse vihata ketään esimerkiksi hänen

kannattamansa aatteen vuoksi. Olen oppinut kohtaamaan toi-

sia sydämen tasolla. Jumala on katkaissut myös Erkin napanuo-

ran äitiin. Nuorena aviomiehenä tehdessäni valintoja kuulin si-

sälläni aina äänen: Mitähän äiti tästä sanoisi? Vieläkin se aja-

tus tulee joskus mieleen, mutta enää en toimi sen mukaan.

 

Sisäistä paranemista

 

Kun on itse saanut apua ongelmiinsa, niin siitä on syntynyt

halu auttaa niitä, jotka Jumala tielleni asettaa. Hän on toimi-

nut useita vuosia sielunhoitotyössä rikkinäisten ihmisten pa-

rissa. Erityisesti Jumalan parantavan voiman olen nähnyt si-

säisen parantumisen ryhmissä. Turvallisessa ja rakastavassa

ryhmässä ihminen uskaltaa tunnistaa ongelmansa, käydä läpi

lapsuuttaan ja saada rohkeuden anteeksiantamiseen niin vi-

hasta kuin katkeruudestakin. Pelkkä haavojen ja ongelmien

tiedostaminen ei paranna, vaan rukouksen avulla on hyvä kai-

kessa turvautua Jeesuksen sovitustyöhön.

 

Voimme ylimalkaisesti pyytää ja rukoilla Jumalaa parantamaan

vaikka jonkin seksuaalielämässä olevan ongelman, mutta kun

ongelmaa aletaan luottamuksen ja Pyhän Hengen täyttämässä

ilmapiirissä ryhmän kesken käydä läpi, ihminen saa siitä suuren

avun. Ryhmässä käsitellään sitä, miten henkilöä on kohdeltu

lapsena, mikä on ongelman varsinainen alku ja juurisyy. Vähi-

tellen alkaa löytyä sisäisiä möykkyjä. Luottamuksen ilmapiirissä

niitä voidaan turvallisesti purkaa. Usein käy niin, että ryhmässä

on joku, joka on kokenut aivan samoin. Silloin se, jolla ongelma

on, voi kokea, että se toinen ymmärtää ja rakastaa minua. Sil-

loin kun käyt läpi jotain prosessia käyt aina läpi itseäsi.

 

Valtuustotyö leiviskänä

 

Erkki Arvaja on istunut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa Kris-

tillisten edustajana 25 vuotta, joista viimeiset 13 vuotta kau-

punginhallituksen jäsenenä. Raamatussa sanotaan että harras-

takaa sen kaupungin parasta jossa asutte. Haluan hoitaa val-

tuustotyön omana leiviskänäni. Olen  ajatellut, että jos Jumala

näin haluaa käyttää niin käyttäköön. Kaupunginvaltuutetun työ

on vienyt Erkin monenlaisiin tilanteisiin. Muutama vuosi sitten

hän oli Jyväskylän Kesän kauhuseminaarissa kertomassa Jeesuk-

sen sovitustyöstä.

 

Se oli paikka, jossa koin pilkkaa ja ivaa Jeesuksen nimen tähden.

Jääkiekko ei ole koskaan kadonnut Erkin elämästä. Hän käy pa-

ri kertaa viikossa pelailemassa vanhemmista jääkiekkoilijoista

koostuvassa Ukko-Metsoissa ja seuraa läheltä urheilua poikien-

sa Mikan ja Jarkon kautta. Hän on toiminut myös molempien poi-

kien valmentajana. Ajattelin vuosia sitten, että kun minulla on

lapsia haluan tukea heidän harrastuksiaan. Kun pojat itse halusi-

vat lähteä jääkiekkoon mukaan, niin mikä minä olin sanomaan ei.

Herran tiellä kulkiessa saa maistaa hänen hyvyyttään. Jumala

järjesti vielä niinkin, että ennen kuin Erkin isä kuoli, he saivat

puolin ja toisin itkien pyytää ja antaa anteeksi.

 

 

       - Ulla-Maija Lammi-Ketola -