|
ITSETUNNON KOLHUISTA
EHEYTEEN
Erkki Arvaja:
Aikanaan hyvin mennyt
jääkiekkoura paikkasi Erkki Arvajan
itsetunnon kolhuja. Mutta
vasta Jeesuksen kohtaaminen ja
avioliittoleirien opetukset
toivat pohjan, jolle oli mahdollista
rakentaa eheää elämää.

Syrjäänvetäytyvästä miehestä
on tullut aktiivinen kunnallis-
poliitikko, jolla on
kaupunginvaltuustovuosia takanaan jo yli
kaksikymmentä. Parantumisen
tiellä tämä Jyväskylän kaupun-
kiseurakunnan
tiedotussihteeri Erkki Arvaja on edelleen. Val-
miiksi tullaan vasta
taivaassa, hän sanoo. Erkki Arvajalla oli
lapsuudessaan lonkkanivelen
haurauma, josta syystä hänelle
asetettiin proteesi jalkaan.
Siitä hänelle keksittiin nimi Jope
Puujalka. Proteesi eristi
hänet toisista.
Erkin arkipäivää oli
yksikseen kyhjöttäminen takapihalla. Isä
ryyppäsi ja uhkaili
perhettään, äiti teki yötä päivää töitä.
Erkillä on kaksoisveli,
joten hän tavallaan jo alusta lähtien
joutui jakamaan saamansa
rakkauden toisen kanssa. Itsetun-
to sai nuoruudessaan
sellaiset kolhut, että eheytyminen on
kestänyt pitkään.
Aikuisenakaan en uskaltanut suuremmassa
porukassa tuoda ajatuksiani
esille, Erkki kertoo.
Jääkiekosta tukea
Nuoruudessa jääkiekko oli
se, jonka avulla Erkki selvisi. Me-
nestyminen jääkiekkossa
pönkitti heikkoa itsetuntoa. Kun
kansa taputti hyvin pelatun
matsin jälkeen, tunsin pärjäävä-
ni ja koin tulevani
rakastetuksi. Erkki kuului jo 16-vuotiaana
ykkösjoukkueeseen ja siitä
lähtien miltei 20 vuotta hän käytti
kaiken vapaa-aikansa
pelaamiseen. Erkki pelasi mm. JYP:ssä
ja HJK:ssa. ykkösdivisioonan
tasolla. Kun aloimme veljeni kans-
sa menestyä jääkiekossa,
alkoi isäkin tulla kentän reunalle.
Mutta isä oli humalassa
silloinkin ja siitä seurasi vain häpeää.
Ensimmäinen kutsu
Ensimmäisen kerran Erkki
tunsi Jumalan kutsuvan häntä, kun
hänen 19-vuotias sisarensa
kuoli auto-onnettomuudessa. Si-
saren kuoleman jälkeen
päätin, että alan elämään parempaa
elämää. Mutta eihän
sellainen omin voimin ponnistelu pitkäl-
le kantanut. Pian olin
unohtanut kaikki pyhät päätökseni ja
"naiset, laulu ja viini"
täyttivät taas elämäni. Otin pari kertaa
viikossa kunnon kännin,
alkoholinkäytössäni oli varsinaista hu-
malahakuisuutta.
Kapakkailtojen jälkeen en muistanut paljon-
kaan tapahtuneesta.
Mutta sitten Erkin
kaksoisveli Pertti tuli uskoon ja pian oman
ratkaisunsa jälkeen Pertti
evankelioi veljeään. Minun oli pak-
ko myöntää veljelleni, että
helvettiin minä sillä tielläni olin
matkalla. Niinpä polvistuin
yhdessä Pertin kanssa ja annoin
elämäni Jeesukselle. Kun
sydämeeni tuli perusturvallisuus, mi-
nun suoritushakuisuuteni
alkoi vähetä. Siihen asti olin jatku-
vasti suorittanut
ansaitakseni muiden hyväksynnän ja lunas-
taakseni olemassa
olemassaoloni. Jumalan antaman perustur-
vallisuuden takia ei
tarvitse pelätä että maailma kaatuisi pääl-
le. Vielä uskoontulonsa
jälkeen Erkki oli jääkiekossa mukana
kaksi ja puoli vuotta.
Silloin pelasinkin parhaat
vuoteni. Ajattelin, että voisin olla
esimerkkinä muille
jääkiekkoilijoille ja pastoriksihan he minua
nimittivätkin, Erkki
naurahtaa. Erkki oli opiskellut kauppaopis-
tossa yo-merkonomiksi ja
yliopistossa humanististen tietei-
den kandidaatiksi. Hän sai
paikan Jyväskylän kaupunkiseura-
kunnan tiedotussihteerinä.
Erkki meni myös naimisiin ja per-
heen kasvun myötä jääkiekko
sai jäädä.
Mullistavaa opetusta
avioliitosta
Avioliiton kolmetoista
ensimmäistä vuotta luulin, että vaimoni
ajattelee samoin kuin
pelikaverini. Sukupuolten henkisen erilai-
suuden löytäminen oli
ensimmäisen avioliittoleirin oivallus. Avio-
liittoleirin tuoma opetus
oli niin mullistavaa ja ratkaisevaa Arva-
jan pariskunnan elämälle,
että he ovat ensimmäisen leirin jäl-
keen käyneet viisitoista
muuta. Vain yksi kesä on jäänyt vä-
liin vaimon työesteen
vuoksi. Jo monena vuonna Arvajat ovat
olleet auttamassa muita
pariskuntia eteenpäin avioliiton kouke-
roissa. Ilman
avioliittoleirejä vaimollani ja minulla olisi tänään
eri osoitteet. Uusi maailma
avautui Erkille myös tunteiden kaut-
ta. Hän alkoi oppia
ilmaisemaan tunteitaan ja myös vastaanot-
tamaan vaimonsa tunteita.
Aikaisemmin osasin ilmaista
vain kaksi tunnetta: hyvän ja pa-
han. Kun Erkki alkoi tehdä
tutustumisretkiä sisimpäänsä pintaa
syvemmälle, löytyi sieltä
paljon muutakin. Löytyi tunteita, joita
hän ei aikaisemmin ollut
tunnistanut tai sitten oli ilmaissut ne
epäsuorasti. Aikaisemmin
kielsin myös vaimoni tunteet. Se joh-
tui hylätyksi tulemisen
pelosta. Et sinä noin voi ajatella, saatoin
sanoa sanoa hänelle. Koskaan
en pystynyt kohtaamaan sitä,
kun vaimoni itki. Se oli
jotain, mitä en hallinnut.
Ymmärsin, että aviomiehenä
tärkein tehtäväni on oppia kuun-
telemaan ja ymmärtämään mitä
vaimoni sanoo. Hänen sanojen-
sa takana ovat tunteet ja
minun tehtäväni ei ole selitellä niitä
pois. Aviomiehenä seison
hänen rinnallaan ja käymme yhdessä
tunteet läpi. Tärkeintä on
kuunteleminen ja hyväksymisen osoit-
taminen. Tunnevammani on
alkanut pikkuhiljaa parantua. Sen
seurauksena olen saanut
kohdata vaimoni uudella syvemmällä
tasolla. Haluan
mahdollisimman usein viestittää sen hänelle sa-
nomalla, että rakastan
häntä. Nyt tietoisesti kiinnitän huomiota
myös siihen, että sanon
pojanpojalleni: sinä olet minulle tärkeä,
olet maailman ihanin poika
jota pappa rakastaa valtavasti. Tun-
teet ovat oleellinen osa
ihmisiä ja niiden ilmaiseminen elintärke-
ää
Hyväksyn itseni
Jeesus on sovittaja, Hän on
asettanut elämäni palaset paikal-
leen. Jeesus antoi
kokonaisvaltaisen tarkoituksen elämälleni.
Jos Jeesusta ei olisi,
olisin täysin hukassa. Olen vähävähältä
löytänyt itseeni enemmän
sitä ihmisyyttä, mitä Jumala on tar
koittanut. Elämä ei ole
mikään sattuma, alkuräjähdys tms.
Kun tietoisesti tiedän, että
Jumala on luonut minut ja Hänellä
on suunnitelma minua varten,
yhä paremmin pystyn kohtaa-
maan tämän pimenevän
maailman. Erkki Arvaja sanoo, että
hän on oppinut hyväksymään
itsensä. Kun hyväksyy itsensä,
hyväksyy toisetkin. Näin
maailman aikaisemmin mustavalkoise-
na. Jumala on antanut monta
väriä. Anteeksiannon kautta Jee-
sus on muuttanut
mustavalkoisen katsantokantani. Voin rakas-
taa ihmisiä, minun ei
tarvitse vihata ketään esimerkiksi hänen
kannattamansa aatteen
vuoksi. Olen oppinut kohtaamaan toi-
sia sydämen tasolla. Jumala
on katkaissut myös Erkin napanuo-
ran äitiin. Nuorena
aviomiehenä tehdessäni valintoja kuulin si-
sälläni aina äänen: Mitähän
äiti tästä sanoisi? Vieläkin se aja-
tus tulee joskus mieleen,
mutta enää en toimi sen mukaan.
Sisäistä paranemista
Kun on itse saanut apua
ongelmiinsa, niin siitä on syntynyt
halu auttaa niitä, jotka
Jumala tielleni asettaa. Hän on toimi-
nut useita vuosia
sielunhoitotyössä rikkinäisten ihmisten pa-
rissa. Erityisesti Jumalan
parantavan voiman olen nähnyt si-
säisen parantumisen
ryhmissä. Turvallisessa ja rakastavassa
ryhmässä ihminen uskaltaa
tunnistaa ongelmansa, käydä läpi
lapsuuttaan ja saada
rohkeuden anteeksiantamiseen niin vi-
hasta kuin katkeruudestakin.
Pelkkä haavojen ja ongelmien
tiedostaminen ei paranna,
vaan rukouksen avulla on hyvä kai-
kessa turvautua Jeesuksen
sovitustyöhön.
Voimme ylimalkaisesti pyytää
ja rukoilla Jumalaa parantamaan
vaikka jonkin
seksuaalielämässä olevan ongelman, mutta kun
ongelmaa aletaan
luottamuksen ja Pyhän Hengen täyttämässä
ilmapiirissä ryhmän kesken
käydä läpi, ihminen saa siitä suuren
avun. Ryhmässä käsitellään
sitä, miten henkilöä on kohdeltu
lapsena, mikä on ongelman
varsinainen alku ja juurisyy. Vähi-
tellen alkaa löytyä sisäisiä
möykkyjä. Luottamuksen ilmapiirissä
niitä voidaan turvallisesti
purkaa. Usein käy niin, että ryhmässä
on joku, joka on kokenut
aivan samoin. Silloin se, jolla ongelma
on, voi kokea, että se
toinen ymmärtää ja rakastaa minua. Sil-
loin kun käyt läpi jotain
prosessia käyt aina läpi itseäsi.
Valtuustotyö leiviskänä
Erkki Arvaja on istunut
Jyväskylän kaupunginvaltuustossa Kris-
tillisten edustajana 25
vuotta, joista viimeiset 13 vuotta kau-
punginhallituksen jäsenenä.
Raamatussa sanotaan että harras-
takaa sen kaupungin parasta
jossa asutte. Haluan hoitaa val-
tuustotyön omana
leiviskänäni. Olen ajatellut, että jos Jumala
näin haluaa käyttää niin
käyttäköön. Kaupunginvaltuutetun työ
on vienyt Erkin monenlaisiin
tilanteisiin. Muutama vuosi sitten
hän oli Jyväskylän Kesän
kauhuseminaarissa kertomassa Jeesuk-
sen sovitustyöstä.
Se oli paikka, jossa koin
pilkkaa ja ivaa Jeesuksen nimen tähden.
Jääkiekko ei ole koskaan
kadonnut Erkin elämästä. Hän käy pa-
ri kertaa viikossa
pelailemassa vanhemmista jääkiekkoilijoista
koostuvassa Ukko-Metsoissa
ja seuraa läheltä urheilua poikien-
sa Mikan ja Jarkon kautta.
Hän on toiminut myös molempien poi-
kien valmentajana. Ajattelin
vuosia sitten, että kun minulla on
lapsia haluan tukea heidän
harrastuksiaan. Kun pojat itse halusi-
vat lähteä jääkiekkoon
mukaan, niin mikä minä olin sanomaan ei.
Herran tiellä kulkiessa saa
maistaa hänen hyvyyttään. Jumala
järjesti vielä niinkin, että
ennen kuin Erkin isä kuoli, he saivat
puolin ja toisin itkien
pyytää ja antaa anteeksi.
- Ulla-Maija Lammi-Ketola -
|